Imatra - Rautjrvi - Ruokolahti - Parikkala
  • Facebook

    Facebook
  • Ympäristötoimi esittäytyy osa 6: Valvontaeläinlääkäri Mika Makkonen

    Mika Makkonen on Imatran seudun ympäristötoimen valvontaeläinlääkäri. Samalla hän on kaupungineläinlääkärien esimies ja vastaa osaltaan Parikkalan eläinlääkärivastaanoton toiminnasta. Hän on koulutukseltaan eläinlääketieteen lisensiaatti. Valmistumisen jälkeen Mika teki useamman vuoden kunnaneläinlääkärien sijaisena praktiikka Etelä-Karjalan alueella. Praktiikkahommien jälkeen hän sijaisti noin vuoden verran edeltäjäänsä valvontaeläinlääkärin työssä, kun tämä jäi virkavapaalle. Samalla Mika pääsi kokeilemaan, miltä nykyinen työ tuntui ja hän huomasi siitä selviytyvänsä. Kun edeltäjä pian virkaansa paluun jälkeen sitten siirtyi uusiin haasteisiin, virka tuli hakuun ja Mika valittiin siihen.

    Oletko pitänyt työstäsi?

    Olen, sillä valvontaeläinlääkärin työ on monipuolista ja tuntuu merkitykselliseltä. Lisäksi tämä nykyinen työ ei ole niin sidonnaista kuin praktiikka, varsinkaan kun työnkuvaan ei kuulu päivystämistä. Monesti kun työpäivä päättyy, se myös päättyy, toisin kun usein praktiikassa. Tiettyjä asioita joutuu toki ajoittain hoitamaan työajan ulkopuolella.

    Onko työssäsi mitään haastavaa?

    Nykyisessä työssäni minulle ei ole ainakaan vielä tullut vastaan mitään liian haastavaa. Koska nykyiseen työnkuvaani kuuluvat eläinsuojelun valvontatehtävien lisäksi myös eläinlääkintähuollon hallinnolliset tehtävät, välillä on haastetta saada tasapainotettua eläinsuojeluun, hallintoon ja erilaisiin asiantuntijatehtäviin kuluva aika. Pääsääntöisesti asiat kuitenkin järjestyvät hyvin.

    Työnkuvasta:

    Työnkuvaani kuuluu eläinsuojelu- ja eläintautivalvontaa, alkutuotannon valvontaa sekä eläinlääkintähuollon hallinnollisia tehtäviä. Suurimmaksi osaksi työni on eläinsuojelutarkastuksia, tarkastuksista laadittavien pöytäkirjojen kirjoittamista sekä hallintoon liittyvien tehtävien suorittamista. Näiden lisäksi vastaan vielä tällä hetkellä Parikkalan eläinlääkärivastaanoton toiminnasta. Praktiikkaa en ole tehnyt varsinaisesti pariin vuoteen. Joitakin yksittäisiä päivystyksiä olen joutunut tekemään, kun päivystäjän tarve on ollut akuutti ja muita tekijöitä ei ole löytynyt.  Työpäivät ja -viikot vaihtelevat paljon.  On päiviä, jolloin teen lähes yksinomaan tarkastuksia ja päiviä, jolloin saan koko työpäivän kulumaan toimistotöissä.

    Eläinsuojelutarkastuksista:

    Pääsääntöisesti eläinsuojelutarkastukset lähtevät vireille siitä, että ihmiset ovat huolissaan toistensa eläimistä ja tekevät minulle eläinsuojeluilmoituksen. Tämän jälkeen käyn paikan päällä katsomassa, onko ilmoituksessa perää. Tarkastuksia tehdään keskimäärin muutamia viikossa ja joissakin paikoissa joutuu käymään useamman kerran. Vuoden aikana tehtyjen tarkastusten määrä vaihtelee mutta viime vuosina lukema on pyörinyt noin sadassakahdessakymmenessä tarkastuksessa.  Yleensä suoritan eläinsuojelutarkastukset yksin. Joistain kohteista tulee kuitenkin tunne, että niihin olisi parempi mennä kahdestaan. Tällöin pyydän mukaan joko kollegaa tai muuta viranhaltijaa. Eläinten pitopaikkoihin tehdyt käynnit ovat monesti hyvin perusteellisia. Eläinsuojelutarkastuksen luonteeseen kuuluu nimittäin tarkastaa lähtökohtaisesti kaikki huoneet ja tilat, joihin tarkastuksen kohteena olevilla eläimillä on pääsy.

    Eläinsuojelutarkastukset tulee ensisijaisesti suorittaa ennalta ilmoittamatta – tästä syystä monet ihmiset ovat usein aluksi yllättyneitä ja epäileviä, kun ilmestyn kutsumatta ovelle ja pyydän päästä tarkastamaan eläimet ja kodin. Reaktiot ovat itsessään ihan ymmärrettäviä ja lähes aina tarkastukset saadaan alkuihmetysten jälkeen hyvässä hengessä suoritettua. Eläinsuojelutarkastukset pyritään mahdollisuuksien mukaan suorittamaan virka-aikana. Tästä syystä kohteissa käydään usein silloin, kun eläinten omistajat ovat töissä. Jos ilmoituksen perusteella ei ole tarvetta päästä välittömästi tarkastamaan kohteena olevaa eläintä, jätän usein eläimen omistajalle postiluukusta yhteydenottopyynnön. Kun sitten eläimen omistaja ottaa minuun yhteyttä, voimme sopia yhdessä tarkastusajankohdasta.

    Eläinsuojeluilmoituksista suurin osa koskee koiria, kissoja ja hevosia. Tuotantoeläimiin liittyvät ilmoitukset ovat suhteellisen harvinaisia, mikä johtuu varmasti osaltaan alueen tuotantoeläinten määrän vähenemisestä. Useimmiten alueellani olevat eläinsuojelutapaukset ovat olleet yksinkertaisia ja ne on saatu suhteellisen helposti selvitettyä. Tästä kuuluu iso kiitos edeltäjälleni Kaarina Leiviskälle, joka ehti työvuosinaan tehokkaasti hoitaa kuntoon valtaosan alueen kroonisista eläinsuojelukohteista.  Eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella ihmisen valvonnassa ja hoidossa olevia eläimiä niiden omistajan suorittamalta kaltoin kohtelulta. Täten esimerkiksi häiriöksi olevat, vapaana liikkuvat kissat tai toisille eläimille ja ihmisille vaaraksi olevat aggressiiviset koirat eivät kuulu eläinsuojelun piiriin. Näissä tapauksissa tulee ottaa yhteyttä poliisiin. Myöskään pelkkä koirien haukkuminen ei lähtökohtaisesti ole eläinsuojeluongelma, ellei haukkumiseen liity eläimen hylkäämistä tai muuta kaltoin kohtelua.

    Työnkuvaani ei varsinaisesti kuulu luonnoneläinten suojelu. Kuitenkin eläinsuojelulain mukaan sairastunutta ja loukkaantunutta luonnoneläintäkin täytyy pyrkiä auttamaan. Loukkaantuneiden luonnoneläinten osalta auttaminen on useimmiten eläimen lopetuksen järjestäminen. Joskus loukkaantuneita luonnoneläimiä, kuten lintuja, saadaan toimitettua luonnoneläinten hoitoon tarkoitettuihin eläinhoitoloihin.

    Minuun saa eläimiin liittyvissä, askarruttavissa tapauksissa ottaa aina yhteyttä. Jos totean, että asian hoitaminen ei kuulu minulle, ohjaan kysyjää ottamaan yhteyttä oikeaan viranomaiseen.

  • Eläinlääkäripäivitystys

    Eläinlääkäripäivitystys
  • Ilmanlaatu

    Ilmanlaatu
  • uimarannat

    uimarannat