Imatra - Rautjrvi - Ruokolahti - Parikkala
  • Toimintakatsaus 2013 – 2016

    Toimintakatsaus 2013 – 2016
  • Facebook

    Facebook
  • Talousvesivalvonta Imatran seudun ympäristötoimessa 2017

    Vuonna 2017 tehtiin tarkastuksia talousvettä toimittaviin laitoksiin valvontasuunnitelman mukaisesti. Tarkastettiin vedenottokaivoja lähiympäristöineen, vedenkäsittelytiloja prosesseineen ja verkostoihin liittyviä asioita. Talousvalvontaan sisältyy myös henkilöstön talousvesihygieeninen osaamisen varmistaminen eli vesilaitoshenkilökunnalla tulee olla voimassa oleva todistus testin suorittamisesta.

    Vuoden 2017 alkupuolella selvitettiin vedenjakelualueittain, ettei vedenjakeluverkoston ilmanpoistokaivoissa ole mahdollisuutta jäteveden pääsylle missään olosuhteissa puhtaan veden verkostoon. Löytyi muutamia mahdollisia saastumisvaaraa aiheuttavia rakenteita, jotka vesilaitokset korvasivat.

    Talousvesivalvontaan kuuluu keskeisesti viranomaistutkimustulosten tarkastaminen ja myös laitosten käyttötarkkailun eli omavalvonnan tulosten arviointi. Talousvesitulosten arviointi on läpi vuoden jatkuvaa säännöllistä työtä, tutkimustulokset on tarkastettava mahdollisimman nopeasti. Alueen vesilaitoksilla on sopimukset näytteiden ottamisesta ja tutkimuksista useamman laboratorion kanssa. Vesilaitosten ja laboratorioiden kanssa on sovittu toimintatavat miten laboratorio ilmoittaa välittömästi havaitsemistaan poikkeavista tutkimustuloksista. Tiedon pitää kulkea nopeasti vesilaitokselle ja valvontaviranomaiselle.

    Mikäli tutkimustuloksissa havaitaan poikkeamia, otetaan yhteyttä kyseiseen vesilaitokseen ja tapausta selvitetään yhteistyössä. Yleensä otetaan uusintanäyte ja monesti myös lisänäytteitä alkuperäisen näytepaikan lähiympäristöstä ja raakavesistä tai vesilaitokselta lähtevästä vedestä. Lisäksi sovitaan muista vesilaitoksen tekemistä toimenpiteistä esim. verkoston huuhtelut. Terveyshaitan estämiseksi on mahdollista antaa veden keittokehotus.

    Häiriötilanteita varten ympäristöterveydenhuollolla on valmiussuunnitelma, jossa on ennalta sovittu toimintatavat erilaisten isompien häiriöiden varalta. Talousvesiasioiden osalta suunnitelmaa päivitettiin v. 2017. Terveydensuojelulain mukaisesti terveydensuojeluviranomainen voi antaa tarvittaessa veden käyttöä koskevia määräyksiä terveyshaitan ehkäisemiseksi, määrätä talousvesi desinfioitavaksi tai asettaa tarkkailuvelvoitteita.

    Vuonna 2017 varsinaisille talousvettä toimittaville laitoksille (vettä tuotetaan ≥10 m3/vrk tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin) ei ollut tarvetta antaa erillisiä määräyksiä eli niiden osalta ei ilmennyt vakavampia häiriötilanteita. Muutamia yksittäisiä veden laadun poikkeamia selviteltiin vesilaitosten kanssa yhteistyössä.

    Putkirikkotilanteessa yksi vesilaitos antoi itse pienelle alueelle (n. 7 kiinteistöä) talousveden keittokehotuksen korjauksen ajaksi. Toisessa laitoksessa verkoston vuotokohtaa selvitettäessä laitos keskeytti alueittain yöllä vedenjakelun, kunnes vuotokohta saatiin selville. Vesiverkoston vuodosta ei aiheutunut terveysvaaraa.

    Yhdessä kaivovesikohteessa pieneläimet olivat todennäköisesti syyllisiä aiheuttaen talousveden keittokehotuksen. Tietoon ei tullut sairastuneista.

    Terveydensuojelulakia muutettiin marraskuussa 2016, uutena asiana terveydensuojeluviranomaiselle tuli vesilaitosten riskinarvioinnin hyväksyminen. Riskinarviointi on tehtävä vesilaitoksen ja viranomaisen välisenä yhteistyönä. Lokakuussa 2017 muutettiin monelta osin sosiaali- ja terveysministeriön asetusta talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Tässä asetuksessa säädetään tarkemmin riskinarvioinnin hyväksymisestä, valvontatutkimusohjelmasta, talousveden tutkimuksista ja tutkimustiheyksistä, laitoksen omavalvonnasta ja häiriötilannesuunnitelmasta.

    Talousvesilaitosten riskienhallinta on entistä tärkeämpi talousveden laadunvalvonnassa. Riskinarvioinnin on katettava koko vedentuotantoketju aina raakaveden muodostumisalueelta kiinteistön vesijohdon liittymään saakka.

    Talousvesilaitoksia valvova ympäristöinsinööri osallistui Imatran, Ruokolahden ja Rautjärven kunnallisten vesilaitosten riskienarviointiin. Riskejä arvioitiin verkkopohjaisen Water Safety Plan- periaatteen mukaisen ohjelman avulla. Riskinarvioinnin yhteydessä laitoksien on tehtävä suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä riskien pienentämiseksi ja poistamiseksi.

    Vesilaitosten perustehtäviin tuleekin kuulua jatkuva riskienhallinta osana normaalia toimintaa. Riskienhallinnassa keskeistä on riskien tunnistaminen, ennaltaehkäisy ja nopea reagointi havaittuihin tai epäiltyihin poikkeamiin. Pienillä laitoksilla on vähän henkilöstöä ja kokonaisvaltainen riskienhallinta on haasteellista nykyiseen vaatimustasoon nähden. Vesiosuuskunnilla ei yleensä ole palkattua henkilöstöä ja suunnitelmallinen riskienhallinta on vesiosuuskunnille erittäin haastavaa.

    Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry. (SVOSK), sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen ympäristöopisto SYKLI järjestivät koulutusta talousveden laadun riskiperusteisesta valvonnasta Imatralla marraskuussa 2017. Ympäristöinsinöörit jakoivat tietoa koulutuksesta erityisesti vesiosuuskunnille ja suurimmasta osasta alueen osuuskunnista olikin edustajia paikalla. Koulutuksessa käytiin läpi lainsäädäntömuutoksia ja sitä, miten riskinhallintatyökalun (WSP) avulla tehdään talousveden terveyshaittaa aiheuttavien vaarojen riskinarviointi ja miten riskejä voidaan vähentää.

  • Eläinlääkäripäivitystys

    Eläinlääkäripäivitystys
  • Ilmanlaatu

    Ilmanlaatu
  • Uimarannat

    Uimarannat
  • Maakuntauudistus

    Maakuntauudistus