Palvelut

  • Eläimet
  • Asumisterveys ja sisäilma -asiat
  • Yleisessä käytössä olevat huoneistot
  • Elintarvikevalvonta
  • Tupakkavalvonta
  • Ympäristöluvat ja rekisteröinti-ilmoitukset
  • Meluntorjunta
  • Maa-ainesten otto
  • Ilmanlaadun valvonta
  • Jätehuolto ja kierrätys
  • Haja-asutusalueen jätevesikäsittely
  • Kestävä kehitys
  • Vesihuoltolain mukaiset vapautusanomukset
  • Luonnonsuojelu
  • Talousvedet
  • Uimavedet
  • Pohjavedet
  • Vesiensuojelu
  • Retkeilyreitit, luontopolut ja -kohteet
  • Kuluttajaturvallisuusvalvonta
  • Kemikaalivalvonta
  • Ympäristönsuojelumääräykset
  • Maksut ja taksat
  • Jättipalsami

    Jättipalsami (Impatiens glandulifera) on Suomen luontoon puutarhoista levinnyt haitalliseksi määriteltävä vieraslaji. Kasvi on kotoisin Himalajan vuoristoalueelta ja sitä on tuotu Suomeen 1800-luvulta saakka koristekasviksi. Uudella kasvupaikalla jättipalsami vie tilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta ja isoilla hyönteisiä houkuttelevilla kukilla se kerää puoleensa myös paljon pölyttäjiä. Kosteiden paikkojen kasvina jättipalsami valtaa jokivarsikosteikon alkuperäiseltä kasvillisuudelta. Yksivuotisena kasvina jättipalsamin juurakko on heikko ja kasvupaikan maata uhkaa eroosio. Jättipalsamin valtaama joenpenkka on siis herkästi vaurioituva ja esimerkiksi rankkasade voi viedä mennessään kutusoraikkoja tai kuoriutuvia kalanpoikasia.

    Jättipalsami

    Tunnistaminen

    Jättipalsami on yksivuotinen mehevävartinen ruoho. Kasvin lehdet ovat muodoltaan suikeita ja tiheästi hammaslaitaisia. Sillä on suuret, jopa 4 cm kokoiset kaksineuvoiset kukat. Kukinto on pystyssä oleva terttu. Kukat ovat useimmiten vaaleanpunaisia, mutta Suomessa on tavattu useita värimuotoja tummanpunaisista valkoisiin. Kasvin hedelmä on litumainen kota, joka repeää kypsänä herkästi sinkoen siemenet monien metrien päähän lähiympäristöön.

    Nimensä mukaisesti jättipalsamiyksilöt voivat kasvaa kookkaiksi, jopa yli kolmemetrisiksi. Yleensä kasvit ovat 1,5 metrin korkuisia, kasvupaikan rehevyydestä riippuen. Pienet, 10cm korkuiset yksilöt ovat yhtä lailla haitallisia suurempiin yksilöihin nähden.

    Jättipalsami menestyy rantametsissä ja kosteikoissa. Karuissa elinympäristöissä kasvu on heikkoa.

    Torjunta

    Vaikka jättipalsami leviää tehokkaasti, on yksivuotisen sen torjuminen helpompaa kuin monivuotisen vieraslajin. Jättipalsamin siemenet ovat lyhytikäisiä ja suurin osa itää heti seuraavana vuonna. Kasvustojen hävittäminen perustuukin siihen, että uusia siemeniä ei päästetä muodostumaan.

    Pienet jättipalsamikasvustot on helppo hävittää kitkemällä kasvit yksitellen pois mahdollisimman varhain. Tällöin estetään kasvin kukkiminen ja siementen kypsyminen. Hentojuuriset versot irtoavat maasta helposti, eikä suojavarusteita tarvita. Kitkeminen kannattaa suorittaa tarpeen mukaan läpi kasvukauden ja varmistaa vielä seuraavana kesänä. Jos siementäviä yksilöitä ei päästetä syntymään, häviää kasvi paikalta hyvinkin nopeasti, jopa kerralla. Kasvin siemenet kulkeutuvat herkästi mullan ja kenkien mukana, joten siemeniä sisältäviä kasvinosia on käsiteltävä varoen.

    Maasta juurineen kitketty varsi saattaa jatkaa elämäänsä etenkin kosteilla paikoilla. Maahan tai kompostiin jätetyt versot voivat edelleen muodostaa kukkia ja siemeniä.

    Jättipalsamia otetaan hyvin pakattuna vastaan Kukkuroinmäen jätekeskuksessa kuivajätteen hinnalla (kesällä 2016 poikkeuksellisesti veloituksetta). Pakkaa jättipalsamit tiiviisti ehjään jätesäkkiin.

     

  • Eläinlääkäripäivitystys

    Eläinlääkäripäivitystys
  • Ilmanlaatu

    Ilmanlaatu
  • Uimarannat

    Uimarannat
  • Maakuntauudistus

    Maakuntauudistus