Imatra - Rautjrvi - Ruokolahti - Parikkala
  • Facebook

    Facebook
  • Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2018

    TIEDOTE 10.4.2019

    ETELÄ-KARJALAN VUODEN 2018 ILMANLAATURAPORTTI VALMISTUNUT

    Vuonna 2018 Etelä-Karjalan ilmanlaatua heikensi jokakeväinen katupölyjakso sekä alueen teollisuuslaitoksissa esiintyneet prosessihäiriöt, jolloin ilmanlaatu heikkeni lähialueilla. Ilmanlaatuindeksin mukaan ilmanlaatu oli vuonna 2018 kaikilla mittauspaikoilla 90 prosenttia mittausajasta hyvää.

    Vuonna 2018 hajurikkiyhdisteiden (TRS) vuorokausiohjearvo ylittyi Lappeenrannassa Tirilän mittauspisteellä sekä Svetogorskin mittauspisteellä. Muillakin mittauspisteillä mitattiin ajoittain korkeita tuntipitoisuuksia.

    Rikkidioksidipitoisuudet (SO2) olivat alle ohjearvojen. Suurimmat pitoisuudet mitattiin Imatralla Rautionkylän ja Pelkolan mittauspisteillä. Yleisesti rikkidioksidin pitoisuudet kohosivat selluteollisuuden toimintahäiriöiden aikana sekä kaukokulkeuman vaikutuksesta etelätuulten aikana.

    Typenoksidien (NO ja NO2) pitoisuudet olivat korkeimpia Lappeenrannassa Lappeenrannan keskustan ja Ihalaisen mittauspisteillä sekä Imatralla Mansikkalan mittauspisteellä. Mittauspisteiden pitoisuustasoa nosti yleisesti vilkas liikenne.

    Hengitettäviä hiukkasia eniten keskusta-alueilla

    Vuoden 2018 alusta siirryttiin hiukkasmittauksissa käyttämään Ilmatieteen vertailulaboratorion testaamia kertoimia tulosten oikeellisuuden ja vertailtavuuden varmistamiseksi. Kaikissa Suomen ilmanlaadun mittausverkoissa ja kaupungeissa siirryttiin kertoimien käyttöön. Kertoimien suuruus riippuu mittauksissa käytettävien laitteiden merkistä ja mittausmenetelmästä, joten kertoimien vaikutus pitoisuuksiin vaihtelee mittaus-asemakohtaisesti.

    Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet ovat suurimpia kaupunkien keskusta-alueilla. Koko mittausverkon alueella suurimmat PM10-pitoisuudet mitattiin Lappeenrannassa Ihalaisen sekä Imatralla Mansikkalan mittauspisteillä, joissa myös valtioneuvoston vuorokausiohjearvo (70 µg/m³) ylittyi. Kaikilla mittauspisteillä hengitettävien hiukkasten (PM10) suurimmat pitoisuudet mitattiin keväällä katupölyaikana.

    Pienhiukkasten (PM2,5) mittauksia tehtiin Imatralla Teppanalassa sekä Lappeenrannassa Tirilän ja Pulpin mittauspisteillä. WHO:n vuorokausiohjearvo 25 µg/m3 ylittyi vuonna 2018 Pulpin mittauspisteellä. Suomen valtioneuvoston asetuksessaan (38/2011) antama vuosiraja-arvo (25µg/m3) ei ylittynyt.

    Etelä-Karjalan alueen sadeveden keskimääräinen rikkilaskeuma on pienentynyt viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Valtioneuvoston antama tavoitetaso 300 mg/m²/a ylittyi kuitenkin vielä vuonna 2018 kahdella mittauspisteellä kuudesta. Myös laskeuman pH-, kalsium- ja fosforitasot olivat yleisesti korkeampia kuin taustataso.

    Yhteenveto valmistui, seuraa päivittäin verkossa

    Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien yhdyskuntailmanlaadun tarkkailusta vastaa erillisten sopimusten mukaisesti Imatran seudun ympäristötoimi. Mittaustuloksista laaditaan vuosittain kirjallinen vuosiyhteenveto, joka on luettavissa osoitteessa
    http://www.imatranseudunymparistotoimi.fi/julkaisut/tutkimusraportit/

    Ilmanlaatutilanteesta tiedotetaan ilmanlaatuindeksin avulla, joka jakaa ilmanlaadun viiteen luokkaan. Päivittäinen ilmanlaatutilanne on tarkistettavissa internetistä Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämältä ilmanlaatusivustolta http://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatu, jonne se päivittyy automaattisesti tunnin välein. Internetin lisäksi menneen viikon ilmanlaatutilanne esitetään Uutisvuoksessa tiistaisin ja sunnuntaisin.

    Lisätiedot:

    ympäristönsuojelusuunnittelija Minna Ahlqvist, p. 0206174319, minna.ahlqvist@imatra.fi ja
    ympäristönsuojelusuunnittelija Riikka Litmanen, p. 0206174301, riikka.litmanen@imatra.fi

  • Eläinlääkäripäivitystys

    Eläinlääkäripäivitystys
  • Ilmanlaatu

    Ilmanlaatu
  • uimarannat

    uimarannat