Pien-Rautjärvi

Pien-Rautjärvi (myös Pieni Rautjärvi) on pieni humusjärvi, joka sijaitsee Parikkalan Saarella. Pien-Rautjärven vedenpintaa on laskettu kahdesti vuosina 1835-1837 ja 1917-1925, minkä seurauksena järvi on nyt käytännössä kolmessa osassa, jotka ovat Pohjanranta, varsinainen Pien-Rautjärvi sekä eteläinen, pienempi Pien-Rautjärvi. Nykyisin järven pituus on noin 10 km ja leveys enimmilläänkin vain noin 1,7 km. Järven keskisyvyys on noin 3,6 m ja suurin syvyys noin 10,6 m. Valuma-alueen koko on noin 70 km2. Vedenpinnan laskun myötä viljavat rantalietteet on saatu maatalouden käyttöön, ja järvi onkin suurelta osin peltojen ympäröimä. Järven rannalla on myös jonkin verran kesäasuntoja sekä metsää.

Pohjoisin osa Pohjanranta yhtyy Pien-Rautjärven pääaltaaseen Huutosalmen kautta. Pääallas laskee Riionsalmen kanavan kautta järven pieneen eteläiseen altaaseen, joka edelleen laskee Myllyjokea pitkin Ylä-Tyrjän järveen, sieltä edelleen Tyrjänjärveen ja lopulta Joensuunjoen kautta Simpelejärveen. Pien-Rautjärvi kuuluu itärajan taakse laskevan Hiitolanjoen (paikallisesti myös Kokkolanjoki) vesistöalueeseen.

Rehevöitymistä kuvaavat kokonaisfosforin ja klorofyllin (lehtivihreän) pitoisuudet ovat Pien-Rautjärvessä korkeat, ja kalasto on särkikalavaltaista. Vuonna 2007 Pien-Rautjärven määritettiin olevan tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Vuonna 2013 tila oli vain välttävä. EU:n vesipuitedirektiivillä tavoitellaan kaikkien pintavesien hyvää ekologista tilaa viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Siten Pien-Rautjärven kunnostaminen on tarpeen.

Pien-Rautjärvi on yksi Etelä-Karjalan parhaita lintujärviä, jolla on huomattavaa matkailuarvoa. Osia järvestä kuuluu Natura 2000-verkostoon rikkaan linnustonsa ansiosta. Natura-alueet ovat Euroopan Neuvoston luontotyyppidirektiivin nojalla suojeltavia alueita. Järven rehevöityessä linnustokin luonnollisesti muuttuu ja usein yksinkertaistuu, kun monia olosuhteita sietävät jokapaikanlajit yleistyvät ja vaateliaammat lajit taantuvat. Siten rehevöityneen järven kunnostus parantaa myös vesilintujen elinoloja, ja sitä kautta myös alueen luontomatkailupotentiaalia.

Kun kalasto särkikalojen poiston myötä toivottavasti monipuolistuu, on järven virkistyskalastus huomattavasti mielekkäämpää niin ranta-asukkaille kun kauempaakin apajille saapuville. Muukin virkistyskäyttö on mukavampaa, kun sinileväkukintoja ja umpeenkasvua saadaan hillittyä, ja linnusto säilyy lajirikkaana.

 

   

  • Eläinlääkäripäivitystys

    Eläinlääkäripäivitystys
  • Ilmanlaatu

    Ilmanlaatu
  • uimarannat

    uimarannat